Kesäkuu – purkamista, uusia polkuja

Kesäkuun viimeiset säteet hiipivät hiljalleen ja heinäkuun ensimmäinen päivä avasi uuden mahdollisuuksien ja oppimisen tuulahduksen. Vaellan Rukan Vuosellin laaksossa, ulkoilureittiä, joka on kuin luonnon oma kirja – tarina vuodenaikojen vaihtelusta, kasvusta ja uudistumisesta. Tänä päivänä pohdin taakse jäänyttä kesäkuuta – sitä kukkien aikaa, joka oli täynnä väriä, elämää ja iloa.

Kesäkuu kukkien aikaa

Kesäkuu oli todellakin kukkien juhlaa. Luonnonkukat loistivat erityisen kauniisti tänä vuonna, kuin luonnon omat taideteokset. Värikkäät kukkakimput koristivat koko alku kesän kotiamme. Ne toivat väriä ja elämäniloa sisätiloihin sekä pihapiiriimme. Iltakävelyllä Ilo-koiran kanssa huomasin Joensuun Reijolan olevan kuin värikäs taideteos, jossa kesän kukat loivat iloisen värimaailman. Iiris-kukat loistivat sinisinä kuin taivaan sävelet, ja tienpientareella metsämansikat kukkivat peittäen pientareet valkoisilla terhakkailla terälehdillään. Samalla metsän siimeksessä sammaleimu hehkui punaisena mattona, ja niittyleinikit sekä voikukat loistivat keltaisina kuin auringon säteet.

Koko kesäkuun nautin kukkaloistosta – metsissä, pelloilla, puutarhoissa ja mökkipihalla. Kukat eivät olleet vain kauneutta, vaan myös muistutus siitä, että luonnossa tapahtuu jatkuvaa uudistumista ja kasvua. Ne opettavat meille, että myös omassa elämässä on välillä aika pysähtyä, ihailla ja vastaanottaa uutta.

Uusi alku ja ilo löydöistä

Kesäkuun aikana tapahtui myös pieniä ja suuria pysähtymisiä ja löytöjä.  Kun omenapuut olivat täynnä valkoisia kukkia, lähdin aurinkoisena aamuna ajamaan Jyväskylään kohti Konkarivalmentaja tapaamista. Siellä me tiimivalmentajat kokoonnuimme keskustelemaan menneen vuoden kokemuksista sekä projekteistamme ja suunnittelemaan tulevaa. Päivän aikana korostui dialogin merkitys yhteiskunnassamme: kuinka tärkeää on kuunnella ja kunnioittaa sekä puhua suoraan ja odottaa rauhassa omia ja muiden ajatuksia. Halusimme olla rohkeita. Päätimme viedä tämän viestin ulos – ulos kaduille, kaupunkiin ja ihmisten keskelle.

Muistan hersyävän innostuksen, kun päätimme istua keskelle Jyväskylän vilkasta kävelykatua dialogipiiriin. Alkusi meillä oli pieni jännityskin pinnalla, mutta pian huomasimme ihmisten katselevan meitä hymyillen. Ja sitten poliisiauto pysähtyi viereemme. Kylmät väreet kulkivat pitkin selkääni. Me vähän odotimme, että kohta saamme huomautuksen tai sanktiot, mutta yllätykseksemme poliisit liittyivät mukaan keskusteluun laskien auton ikkunan alas hieman hymyillen. Lopuksi poliisit nostivat peukalot pystyyn ja poliisiauto lipui eteenpäin. Se oli unohtumaton hetki, muistutus siitä, että avoin vuorovaikutus voi murtaa ennakkoluuloja ja rakentaa siltoja.

Seuraavana päivinä jatkoimme yhteistä oppimista Symbioosissa, jossa pohdimme yhteistyön ja yhteisön voimaa. Lounastaulla astelin kävelykadulla ja huomasin pop – up kesäkauppoja. Astelin sisään ja ihastelin italialaisia värikkäitä ja kesämekkoja. Jätin kuitenkin italialaiset mekot vielä kauppaan ja siirryin eteenpäin kauppakeskukseen, Huomasin Finlaysonin Pop-Up – myymälä, joka oli kuin ilon pilkahdus keskellä arkea. Kauniiden kesäisten kankaiden kuviot houkuttelivat minut sisään liikkeeseen. Hetken päästä huomasin jo kukkakuviolliset kesämekot. En yllättynyt, kun sain hymyjen kera tervetuloa toivotukset pop-up myymälän henkilökunnalta eli kahdelta iloiselta myyjältä. Näiden nuorten naisten iloiset katseet ja ystävälliset lauseet saivat hymyn nousemaan huulilleni. Kun valitsin muutaman kesäisen kukkamekon sovitukseen, huomasin myyjien pyyteettömän ja ystävällisen asiakaspalvelun ja jälleen iloisen hymyn.  Tulin enemmän kuin iloiselle mielelle, kun huomasin heidän palvelevan kaikkia asiakkaita aivan täydellä sydämellä. Sovitusten jälkeen löysin sieltä kukkamekon ja kesähatun, jotka toivat päivääni ja koko kesääni iloa ja väriä. Tämä lounaskävely oli kuin pieni etappi matkalla kohti rohkeampaa ja värikkäämpää minää. Tämä oli yksi pieni mutta tärkeä osa suurempaa tarinaa – siitä, kuinka avaudumme uusille mahdollisuuksille ja opimme näkemään kauneutta myös pienissä asioissa. Pieni ostos – kukkamekko ja kesähattu. Ne symboloivat minulle rohkeutta ja avautumista uudelle.

Mökkiviikonloput ja purkamisen voima

Mökkiviikonloput olivat myös täynnä oppimisen ja vapautumisen hetkiä. Vanhan puuvaraston purkaminen oli kuin konkreettinen tapa irrottautua menneestä ja antaa tilaa uudelle. Fyysisesti purkaessani saatoin nähdä ja tuntea, kuinka vuosikymmenien aikana pikkuhiljaa kasvanut puuvarasto alkoi hävitä lauta laudalta ja naula naulalta. Se oli samalla henkistä vapautumista – päästämistä irti vanhasta varastosta ja samalla vanhoista uskomuksista ja tavoista.  Vanha puuvarasto ja vanhat tavat olivat jo molemmat palvelleet ja tehneet tehtävänsä.

Purkaminen avasi tien uudelle rakentamiselle, vaikka se aloitettiinkin hieman ennen purkamista. Joskus uuteen asiaan tai tapaan siirtyminen saattaa vaatia uuden ja vanhan yhtäaikaista eloa. Uuden puuvaraston katolla, yhdessä mieheni kanssa, kattohuovan kiinnityksessä tunsin iloa ja tyytyväisyyttä. Siinä vaiheessa, kun vanha antaa tilaa uudelle, syntyy mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Uuden varaston rakentaminen symboloi myös ajattelutapojen ja uskomusten uudistamista. Vanhan varaston purku ja uuden varaston vahva pohja mahdollisti uuden alun. Jokainen irti päästäminen vanhoista tavaroista, vanhoista laudoista ja vanhoista tavoista oli kuin uusi mahdollisuus, ja rohkeus päästää irti oli lopulta vapauttavaa.

Oppimisen ja kasvun tarinaa

Kesäkuu oli minulle hyvää aikaa ohjata itseni kehittämisen ja oppimisen uudelle polulle. Kukat, purkaminen, pysähtyminen ja uuden alkamisesta alulle – kaikki nämä teemat kietoutuvat toisiinsa, muistutuksena siitä, että elämä on jatkuvaa kasvua ja uudistumista. On tärkeää pysähtyä hetkeksi, ihastella luonnon kauneutta ja löytää voimia purkaa mennyttä ja rakentaa uutta – niin sisältä kuin ulkoakin.

Kesäkuun viimeiset päivät muistuttavat meitä siitä, että muutos alkaa pienistä asioista. Halusta oppia uutta ajattelua ja uusia tapoja. Se, että lakkaa kantamasta vanhoja ”varastoja” ja antaa tilaa uudelle, mahdollistaa kasvun ja kukoistuksen. Jokainen meistä on oman elämänsä rakentaja, ja käsissämme on voima muuttaa ja uudistaa.

Joten, nyt kun kesä vaihtuu heinäkuuhun, kysyn sinulta: mitä varastoja sinä olet valmis purkamaan? Mitä uutta haluaisit rakentaa? Muista, että jokainen pieni askel vie sinut lähemmäs sitä elämää, jonka olet ansainnut. Uusi alku odottaa – tartu siihen rohkeasti ja iloiten!