Polvet, polvet – tunnehetkiä
Kolme viikkoa povipotilaana ovat olleet täynnä tunnehetkiä laidasta toiseen. Kiitollisuutta, että kaikki meni hyvin ja jännitystä, että miten kuntoutus ja uudet askeleet lähtevät käytiin. Epävarmuutta uusista askelista ja ärtymystä, kun kipu tuntuu vain pahenevan ja samalla halua tehdä enemmän, useampia sarjoja liikkeitä, jotta edistyisi. Unohtamatta hämmennystä, kun huomasin, että en olekaan pitkäjänteinen, hillitysti ja rauhallisesti eteenpäin menevä vaan innostuksen sykkeellä eteenpäin paahtava kuvitteellinen supersankari. Ja pettymys siitä, että en olekaan voittamaton ja kaikkivoiva. Onneksi ei tarvitse yrittää yksin, vaan ympärillä on asiantuntijoita, tukijoita, läheisiä ja ystäviä.
Edelleen olen iloinen siitä, että molemmat polveni leikattiin saman aikaisesti – täysrysäyksellä. Takana on nyt ensimmäinen omavalmentaja, omafysioterapeutti käynti, joka varmisti sekä valaisi tyytyväisyyttäni päätökseeni. Kiitos Reijolan fysioterapia, Teppo Holopainen, minulle aukesi uusi sivu, jolla kerrotaan, miksi edetään liike liikkeeltä, polvi polvelta, askel askeleelta kohti uusia polkuja.
Kaikki tämä ei edes vilahtanut mielessäni, kun päättäväisesti ja tavoitteellisesti kävelin kyynärsauvoilla sisään Pihlajalinnan Jokilaakson sairaalan liukuovista tiistaina 20.12.2022. Takana oli juhlaviikonloppu, äitini 90v syntymäpäiväjuhlat sekä lumisateinen ajomatka Helsingistä Maalaishotelli Morvaan. Vietimme mieheni kanssa siellä kaksi rentoa päivää valmistautuen polvieni leikkaukseen. Maalaishotelli Morvan valitsin, kun se oli lämminhenkinen ja tuttu paikka Tiimimestari valmennuksen ajoilta. Morva oli myös Pihlajalinna Jokilaakson sairaalan suosituslistalla, missä kannattaisi valmistautua leikkaukseen ja viettää rento päivä.
Sunnuntai-iltana saavuimme Maalaishotelli Morvan pihaan ja pienen ihmettelyn jälkeen löytyi oikea ovi. Meitä oltiin iloisesti vastassa. Hymyilevät emäntä ja kaunis joulukuusi hehkuivat lämpö ja valoa. Pian olimme majoittuneet tunnelmalliseen maalaisromanttiseen huoneeseen, jossa sängynpäätyä koristi heinäseipäät. Kuulin mieheni sanovan puhelimessa ystävälleen, että täällä me yövymme navetassa. Ihmettelin asiaa, mutta hän oli jo ehtinyt jutella omistajien kanssa ja tiesi Maalaishotelli Morvan historiasta enemmän kuin minä luulin tai tiesin. Kohtaamalla ja keskustelemalla tietoa tulee kattavammin ja perusteellisemmin kuin googlettamalla.
Maanantai aamu alkoi hyvän ja tunnelmallisen maalaisaamiaisen merkeissä. Tarjolla oli mm. hyvää ja terveellistä puuroa tuoreilla marjoilla ja siemenillä. Aamiaista syödessämme Maalaishotelli Morvan emäntä sanoi minulle yllättäen, että tänään tänne tulee vieraita, jotka ovat varmasti sinulle hyvin tuttuja. Yllätyin ja ihmettelin. Ketä oli tulossa ja miten heidät tuntisin? Mistä hän tiesi, että tuntisin tulijat?
Yrittäjä kertoi hymyillen, että tänään on tulossa Tiimiakatemia Globalin johtotiimi pitämään kokousta. Jännittävää ajattelin ja jäin odottamaan tuttuja kasvoja. Iloisen ja mukavan lisän etätyöpäivääni ja leikkaukseen valmistautumisen päivääni toi tuttu Tiimiakatemian väki. Me kaikki olimme yhtä yllättyneitä ja iloisia kohtaamisesta. Hymyilen ja nauraen ihmettelimme tapaamistamme ja vaihdoimme kuulumiset. Heidän asettautuessa pitämään dialogia tunnelmalliseen takkahuoneeseen minä suuntasin Pihlajalinnan Jokilaakson sairaalan valmistautumaan seuraavan päivän leikkaukseen. Päivällisellä tavattiin Tiimiakatemian väki uudelleen ja he suuntasivat joulun valmisteluihin ja joulun viettoon. Minä askelsin kohti huonettamme ja miten tulisiko uni tänä iltana. Vielä illalla ehdin ottaa muutaman puhelun ja Teams-tapaamisen, jotta saatiin opiskelijoiden osaamista arvioitua. Yrittäjä tavoiteltiin hyvin Bangkogista, jonne opiskelijayrittäjäkin oli lähdössä töihin. Kuuluvuus sekä näkyvyys ja asiakirjojen jako toimi erittäin hyvin. Kiitos digitaalisuus ja Teams emme ole ajassa ja paikassa kiinni.
Maalaishotelli Morvassa huolehditaan, että illalla on rentoa ja rauhallista. Saunan jälkeen ei unta tarvinnut odottaa. Unissani vaelsin jossain Espanja rannikolla meriveden huuhdellessa jakojani. Samassa kiipesin jo vuorille korkealle pilvien yläpuolelle auringon paistaessa lämpimästi – univaellusta vai vaeltava mieli? Onko paras tapa luoda tulevaisuutta unelmoiden siitä – näkeekö unelman unissaan?
