Aloita pienesti – ole läsnä tässä ja nyt

Keskiviikko 3.1 2024. Tämän päivän aamutreenin ja suihkun jälkeen istuin keittiössämme puurolautanen tyhjänä ja kahvikuppi kädessäni. Suljen puhelimeni punaisesta luurin kuvasta ja huokaisen – onnesta. Olipa voimauttava, iloinen ja naurua hersyvä puhelu ystäväni Sanna Rädyn kassa. Hän lähtee sittenkin tulevalle pyhiinvaellukselle kanssamme ja lupasi tulla myös TFW-salille treeneihin. YES! Olipa voimauttavaa, ja vähän piinaavaakin, pysähtyä ja katsoa taakse vuotta 2023. Otettiin myös pieni suunnittelusessio vuoteen 2024.  Nyt juuri minulla on aikaa ja fiilistellä ja kirjoittaa, mitä ajatuksia heräsi vuodestani 2023?  

Päällimmäinen tunne on lämmin kiitollisuus. Pienten askelten vuona 2023 keskityin fyysisen kunnon kohottamiseen, terveelliseen ruokavalioon ja pienistä asioista nauttimiseen. Yksi Top-asia oli ihmisten kohtaaminen ja yhdessä ajattelun taidon kehittäminen. Vuosi 2023 toi uskomattoman määrän energiaa, jännitystä, uuden oppimista, uusia kokeiluja, uusia asioita, uusia toimintatiimejä, ihmettelyä ja herätti uteliaisuutta moneen suuntaan. 

Kun joulukuu 2022 kääntyi vuoteen 2023 makasin sängyssäni ja heiluttelin varpaitani, jotta veri kiertäisi ja jalat alkaisivat pikkuhiljaa toimimaan. Lämmin muisto ja kiitos lähtee Pihlajalinna Jämsän ammattilaisille.

Tammikuussa kävelymeditaatio tuli tutuksi aamuisin ennen kuin päivä valkeni. Uudet askeleet, uusi vuosi. Vuoden ensimmäinen kuukausi oli täynnä kipua, turvotusta, jännitystä ja uudelleen kävelyn oppimisen iloa. Digiaika mahdollisti säännölliset keskustelut ja dialogit ystävien kanssa koko sairausloman ajan.

Helmikuu toi uusia suuntia ja seikkailujakin. Aloitin kävelytreenit ilman kyynärsauvoja Joensuun Prisman ja Citymarketin leveillä käytävillä. Aluksi jännitti, mutta pitkät käytävät anoivat mahdollisuuden testata jalkojen toimivuutta ja rohkeus kasvoi. Ulkoilmalenkit tulivat osaksi arkea ja jatkuivat seikkailuna Morvan maalaiskartanossa kuntoisuuslomalla. Kävelylenkkien pituus nousi pikkuhiljaa päivä päivältä kilometristä kahteen ja edelleen läheiseltä hevostallilta eteenpäin.  Morvassa pääsin jatkamaan kuntoutuslomalta suoraan Ihmevalmentaja valmennusta ääretön-tiimini kanssa. Automatkakin Morvasta ja takaisin Joensuuhun oli kuin seikkailu talvisten kylien läpi kahvitaukoineen kauniissa auringon nousussa ja päivän hämärtyessä kuun valossa.

Helmikuun jännitys huipentui lopulta ensimmäiseen työpäivänään Joensuun Areenalla. Jyrkät portaat ylös Huippukabinettiin herätti mieleen Stadionin toriin kiipeämisen, mutta turhaa. Se menikin helposti. Iloa ja innostusta työhön toivat nuoret opiskelijayrittäjät sekä heidän liikeideansa ja tarinat. Haaveilin jo kirjoittavani heidän tarinat auki koko maailmalle. Puheenpitäjän Anniina Löytösen tarinaa olemmekin jo saaneet lukea lehdistä ja uusia tarinoita tuntuu syntyvään joka vuosi.

Maaliskuu toi valoa kevääseen ja mieleni kulki kohti kevättä. Kolilla Villa ORA`s Villasukkajuoksu oli todellinen startti uusiin askeliin. Lumen keskellä askelsin innoissani Kolin rinteitä ystävien kanssa jutellen ja nauraen. Sain kisanumerokseni numeron 8, kahdeksan. Jotain merkityksellistä numerossa 8 on. Ihmevalmetaja ryhmämme on numero 8 ja meille siis ääretön ja tietty se onmyös syntymäpäiväni – ääretön päivä.

Joensuun arjessa lähdin Ilo koiran kanssa jo pidemmille ulkolenkeille ja maastoon hiihtämään. Tunsin suurta kiitollisuutta, kun pääsin ihan omalle kuntoutuslomalle Elämäsi Vuosi tiimin kanssa Karja-Lohjalle Mielenvoiman valmennukseen. Huippu viikonloppu hyvässä seurassa ja valmennuksessa, johon kuului ulkoilua ja- uusia tuttavuuksia sekä ystäviä.  

Huhtikuun aloitin mallikkaasti osallistumalla tiimivalmentajien Idän Konferenssini, jossa oli osallistujia läheltä ja kaukaa. Dialogimme syventyi tulevaisuuteen ja yrittäjyyteen sekä yhdessä ajattelun taidon kehittämiseen. Hieno lauantaipäivä.

Huhtikuun lopussa ajeltiin taas Etelä-Suomeen kävelyajatukset ja tavoitteet mielessä. Janosin kävelyä ja liikkumista malttamattomasti ja sain apua liikeälyterapeutti Sirpa Tarvaisen ja fysioterapeutti Teppo Holopaisen asiantuntijuudesta. Kirjattiin voimalaiseeni.

Kävelen hyvin ja laadukkaasti. Tämä on totta puolentoista vuoden päästä, kesällä 2024.

Voimalauseeni

Ystäväni ja Karelia ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yliopettajan Heikki Immosen idea, Samota Running, uusi ulkona liikkumisen filosofia innosti liikkumaan ja havainnoimaan ympäristöä uudesta näkökulmasta. Suosittelen – tätä voit tehdä myös talvella ja myös koiralenkillä. Lisää uutta energiaa toi Koko Suomi Tiimailee – kirjatiimi. Tapasimme säännöllisesti ja jano kirjoittamiseen kasvoi meillä kaikilla. Vapun alla innostuin ottamaan ensimmäiset tanssiaskeleet uusilla polvilla, kun twistattiin 80-luvun tyyliin Vappu Etkoissa. Kiitos Riverian epävirallinen huvitoimikunta.

Toukokuussa Ihmevalmentaja 8 eli ääretöntiimi kohtasi uusilla vesillä. Boistön Luotsisaaren Ihmevalmentaja koulutuksen päätösjakson kruunasi aamukävelyt ja aamujumpat kevätauringon säteillessä kirkkaasti ja joutsenten lipuessa kauniin valkoisina meren kimmeltäessä. Pohdimme äärettömän tiimin kanssa, mitä tulevaisuus on, ja mitä se tuo tullessaan. Meille oli järjestetty hieno päätöstilaisuus ja saimme todistukset. Työrintamalla askellettiin kohti muutoksia monelta suunnalta – energiani sekä uskoni tulevaan oli vahva. Ravintoneuvojan ohjeistuksessa aloitin uuden terveellisen ruokavalion tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Kesäkuu oli tosi säpinää ja uusia ajatuksia sekä suuntia työrintamalla. Janosin jo kesälomaa, mutta vielä yrittäjyyden ydintiimi ahersi opiskelijayrittäjyysvideon parissa. Jälleen pääsin kuulemaan mahtavia tarinoita. Uskon lujasti nuoriin yrittäjiin, jotka tulevat valloittamaan maailman – hilloamalla maailmaa. Niin siistii! Loppukesäkuun nautin täysillä luonnossa kävelemisestä ja pienistä metsävaelluksista. Paljasjalka kengät tallasivat hiekkateitä, metsän polkuja Kolilla ja lähimetsissä.

Heinäkuun aurinko paistoi korkealta ja lähdimme kohti pohjoista. Pääsin maistamaan Karhun kierrosta pieninä pätkinä. Maltillisesti aloittelin kolmesta kilometristä ja lisäsin kilometrejä päivä päivältä aina 15:sta kilometriin saakka. Tunsin voittaneeni itseni ja saaneeni energiaa. Elopainostani kilot alkoivat jäädä metsiin ja sitä helpotti myös uusi vähärasvainen ruokavalioni. Rehellisesti maukkaat luonnon antimet suoraan Suomen luonnosta maistuvat herkullisille ja ovat terveellisiä polvikuntoutujalle. Heinäkuulle mahtui vielä raskaitakin asioita lähipiirissä, mutta energisenä jaksaa kantaa myös nämä asiat.

Elokuussa työt alkoivat Riverian uuden organisaation vauhdittamana. Kevään ja kesän jälkeen rohkaisin itseni TFW-kuntosalille ja jännitin sekä ihmettelin itseäni. Muutaman henkilökohtaisen treenin jälkeen uskaltauduin ryhmätreeneihin. Kaikki meni hyvin, ei kun siis loistavasti – tuplapolvileikkaukseni otettiin hyvin huomioon. Ja nyt vuodenvaihteeseen mennessä siitä on tullut merkittävä harrastus, rakas treenini ja aamujen ilo ja startti päivään. Tunnen joka kerta, joka treenissä pääseväni pienen askeleen eteenpäin – myös tänään. Siis joka treenikerta, tähän mennessä. Kirjoitan tätä siis vuoden 2024 kolmantena päivänä. Pääsin tänäänkin eteenpäin- ainakin juoksemisessa, vaikka treenin lopussa olin hukassa ja lopussa. Lankkuni hajosi ja musertui joka suuntaan. Tiedän siis, miksi viiden viikon tuleva treeni on merkittävä ja tärkeä.

Syyskuussa vielä ihmettelin ja uteliaana etsin paikkaani uudessa organisaatiomme, Liiketoiminta ja yrittäjyystiimissä. Ihastuin syyskuun aikana Kiteen opiskelijoihin ja kollegoihin. Mitä valtavaa potentiaalia ja ideoita täynnä olevia opiskelijoita. Jälleen päässäni lähtee kirjoitusidea heidän tarinoistaan kuin elokuvan traileri pyörähtää päässäni. Alueemme opiskelijayrittäjyys polkaistiin alkuun Startup-Dayssä, joka käynnisti Drat – ohjelman omanlaisen yrityksen käynnistämiseen. Dialogin ystävät -tiimi yllätti ja sain diplomin yhdessä ajattelun taidon kehittämisestä. Wau! Fysiikkatreenissä kävelyt olivat jo arkirutiinia, ja Ilo-koiran pääsi kanssani aamulenkeille. Päättäväisesti tein TFW-salilla voimaharjoittelua kaksi kertaa viikossa muistaen lepopäivät ja ihmetellen kaikkea uutta kuin Liisa ihmemaassa.

Lokakuussa asteltiin kohti unelmia Tiimiakatemian kasvatin Johannes Laineen vauhdittamana. Opiskelijoiden kanssa saatiin paljon positiivista asennetta, iloa ja energiaa sekä kunnon workshop omien askelten ottamiseen. Opiskelijoidemme lisäksi sain itsekin rohkeutta ja uuden vaihteen päälle. Ystävien ja kollegojen kanssa vietimme Halloweenia diskohumpan merkeissä ja päätin pukeutua noidaksi ja pääsin taikomaan vielä marraskuussakin. Kohti Unelmia – kuukausi on lokakuu, joten jännittyneenä astelin TFW-salilla Hurrikaani/Circuit treeneihin. Taisi lukea treenikalenterissa, että Hurrikaani (Black). ”Black” muistutti Rukan mustista rinteistä talvella ja kesällä – ja niistä vaan mentiin. Ei pelkoa – kohti unelmia ajattelin. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan uskalsin juosta ja nautin siitä. Haparoivissa askelissa ja kompuroivissa käännöksissä suurin asia oli tunne. Tunne, että voin kun haluan.

Marraskuussa askellettiin Riverian laivaan pikkujoulujen merkeissä ja pääsin lavalle taikomaan. Taikuushetkessä tein kollegani kanssa korttitemppuja Riverian – korteilla. Olivatko taikurin kortit erikoisia taikakortteja? Kyllä olivat – nehän olivat Riveria-kortteja. Taikatempuista askellettiin Luovan alan yrittäjäpäivään. Tässä päivässä yhdistyi TFW-treenin ja työni, kun luovan alan yrittäjät pitivät esittelypöytiä ja yhdessä niistä oli TFW-Joensuun yrittäjät. Päivä oli täynnä luovuutta ja tarinoita sekä opiskelijoille kannustusta kohti tulevaa. Päivän kruunaisi Idea Omenan taiteellisen johtajan Petun rohkea ja koskettava tarina. Rakastan opiskelijoiden tarinoita ja tämä tarina vie minut Riverian opiskelijayrittäjyyden, yrittäjyyden lehtorin työni ensi askelille vuosien taakse. Heräsi halu kirjoittaa tämä tarina ja jakaa tuleville opiskelijoille ja opettajille kannustamaan luovuutta ja askelia kohti unelmia. Mieleeni tuli Riverian rehtorin Esa Karvisen avauspuhe elokuussa 2023. Hän puhui unelmista ja uusista opiskelijoista, joilla on unelmia. Meidän palvelutehtävämme on auttaa heitä unelmien tavoittelussa. Wau!

Joulukuu tuli jälleen nopeasti ja aloin valmistautua jouluun innolla. Päätin, että joka päivä teen jonkin pienen asia joulukotiimme. Joulukuusikin löysi paikan olohuoneestamme ensimmäisenä adventtina samoin itsenäisyyspäivänä joulukylä ja kyntteliköt ikkunoille. Joulukuuhun liittyi loppuja ja uusia alkuja. Riverian Kiteellä valoa ja iloa joulukuussa toi opiskelijoiden omat ideat ja laskelmat sekä esitykset, joita Kiteen yrittäjistä Reima Luukkainen ja muutama yrittäjät tulivat seuraamaan. Tunsin ylpeyttä jokaisen opiskelijan ideasta ja esityksestä. Vähän haikein mielin ymmärsin, että tämä kurssi alkaa olla taputeltu. Kun eräs opiskelija tuli vielä hieman hämmentyneenä kysymään, että nytkö tämä kurssi on sitten loppu. Katsoin hänen kirkkaita silmiään ja tunsin halua halata tätä tulevaa ammattilaista, mutta sanoinkin vain: ”Kyllä, kiitos sinulle ja Hyvää Joulua.” Tunsin, kuinka silmäni kostuivat, räpyttelin ja olin onnellinen. Tämä opiskelija oli saanut hyvän, häntä kiinnostavan ja innostavan työssäoppimispaikan ja hänellä on kiinnostava ja innostava harrastus. Hän on tehnyt siihen liittyvän suunnitelman ja askeltaa kohti opiskelijayrittäjyyden kiehtovaa maailmaa.

Kotirintamalla kansainvälisten jouluvieraidemme lähdettyä suuntasin vuoden viimeisille treenille TFW-salille. Luovuus oli selvästi saavuttanut valmentajien mielen. Olin selvästi alkanut jännittämään Hurrikaani treenejä. Jaksanko? Pystynkö? Selviänkö hengissä? Joulukuun viimeinen treeni sai asenteeni muuttumaan.  Osana treeniä kirjasimme liitutaululle vuoden 2024 tavoitteita ja lopuksi lupauksen. SIISTII! Jännää, ihanaa, innostavaa! Olinhan juuri aloittanut vuoden 2024 Elämäsi kirjan eli Elämäsi Vuoden Master-suunnitelman tekemisen. Taustaksi ja pohjaksi vuodelle 2024 olin syksyn aikana – jälleen kerran – perehtynyt japanilaiseen Ikigai-ajattelutapaan ja maailmaan viidestä pilarista, jotka ohjaavat tulevaa vuottani ja treenejäni.

1. Aloita pienesti
2. Vapauta itsesi  
3. Harmonia ja kestävyys  
4. Iloitse pienistä asioista
5. Ole läsnä tässä ja nyt

Ken Mogi: LÖYDÄ OMA IKIGAI, Japanilainen tie elämänvoimaan