Pomppimista ja elämäniloa

”Hyvä, hyvä mummi! Hyvä, pissa tuli! Näin iloiset huudahdukset sain Pihlalta, mummin kahden vuoden ikäiseltä pikku prinsessalta, kun istuimme molemmat maailman luonnollisinta asiaa tekemässä isossa wc:ssä. Ja tämä ensimmäinen lorina kuului wc-istuimelta, jossa mummi, siis minä, istuin. Sitten olikin minun vuoroni palkita pikku prinsessan hienosti onnistunut, maailman luonnollisin toiminto, pissaaminen. ”Hyvä Pihla, hienoa!” Pihla tulee luokseni käsi valmiina pystyssä ja sanoo: ”Otettaan vielä läpyt! Läpyt!” Läpäytämme oikeat kämmenet vastakkain ja nauramme iloisina. Mahtava ilon ja onnistumisen hetki. Tämä hetki on jäänyt pysyvästi mieleeni ja monta kertaa hymyilen itsekseni sitä muistellen. Mitä arkista elämäniloa mummina saankaan kokea.

Onnellisuuden iltakoulusta saimme hyvät eväät oman Onnellisuuden portfolion tekemiseen. Huomasin kuitenkin, että minulle Onnellisuuden portfolio onkin matka, jota pääsen tekemään ja seuraamaan. Tuli sellainen fiilis, että en haluakkaan päästä perille nopeasti, vaan nauttia Onnellisuuden portfoliomatkasta.

Lukiessani Wayne W.Dyerin kirjaa Uskalla rikkoa rajasi mieleeni tulee monet hetket, kun etsin kuumeisesti wc:tä tai metsästä sopivaa paikkaa tarpeilleni. Myöhemmin olemme perheen kesken nauraneet makeasti näille hetkille, pohtien että tuliko metsään jätettyä liukumiina vai peitinkö jätökset riittävän hyvin. Wayn W. Dyer kirjoittaa ruumiimme perustoiminnoista ja kuinka näiden toimintojen häpeäminen vaikuttaa haitallisesti kaikkeen, mitä teemme. Joissakin tapauksissa esimerkiksi syyllisyys on ehkäisevä tunne. Se estää meitä olemasta onnellisia.

Elämänilo löytyy arjesta ja se auttaa nauttimaan päivittäisistä askareista sekä selviämään vastoinkäymisistä. Jokainen voin vaikutta siihen itse. Näin kirjoittaa Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin emeritaprofessori Marja – Liisa Manka kirjassaan Elämän ilon jäljillä – tunne juuresi vaikuta elämääsi. Pääsin 18.5.2020 seuraamaan hänen luentoaan Onnen avaimia. Se oli minulle yksi arjen ilo työviikon alussa Riveriassa, jolloin korona-aika toi elämän iloa ja onnen avaimia kotitalomme työhuoneeseen. Kiitos tästä webinaarista Riverian Merja Laituri-Korhonen ja hänen merkkipäivänsä, jolloin vietimme aamupäivää innostavassa ja iloisessa webinaariassa. Marja-Liisa Mankan tapa jakaa elämäniloa on pitää luentoja ja kirjoittaa kirjoja.

Onnellisuuden portfolio – kymmen positiivista tunnetilaa

Onnellisuuden iltakoulu innosti minut vielä pienelle tutkimusmatkalle onnellisuuden portfolion lähteille. Ilahduin, kun pääsin lukemaan onnellisuuden portfolioon liittyvää kirjallisuutta. Laskin, että tämänkin on arjessa koettu ilon hetki.

Yhdysvaltalainen, positiivista psykologiaa ja onnellisuutta tutkiva professori Barbara Fredrickson, (2009) erottelee kirjassaan kymmenen eri tunnetilaa, joita hän pitää onnellisuuden ilmenemismuotoina: ilo, kiitollisuus, mielentyyneys, kiinnostus, toiveikkuus, ylpeys, huvittuneisuus, inspiraatio, kunnioitus ja rakkaus. Ilon tunne rinnassa ja leveä hymy huulilla ajattelen: ”Hei täällähän nämä juuri opitut onnellisuuden portfolion osat ovat.” Jatkan lukemista ja huomaan, että hänkin suosittelee portfolion kokoamista jokaisesta kymmenestä tunteesta omassa elämässä. Portfolioon voi koota esimerkiksi kuvia ja kuvauksia siitä, millaisissa olosuhteissa ja keiden kanssa nämä tunteet esiintyvät elämässäni. Huomaan kirjanneeni tämän saman asian ylös Onnellisuuden iltakoulussa. Meitä ohjattiin myös pohtimaan, millaiset ajatukset ja asenteet olivat synnyttämässä näitä onnellisuuden tunteita.

Onnellisuus portfolion tunteet ovat myönteisiä tunteita. Barbara Fredrickson kirjoittaa, että myönteiset tunteet avaavat aisteja ja tekevät meidät vastaanottavimmiksi myös tuntemattomalle. Kyky olla läsnä hetkessä – kokea, että tällä hetkellä kaikki on hyvin – tai vaihtaa näkökulmaa, kehittyvät. Tämä lisää luovuutta ja uusien ratkaisujen löytämistä. Kun kiinnitämme tietoisesti huomiota siihen, mikä tuo myönteisyyttä, avarramme mieltämme ja käytöstämme olemaan vastaanottavaisempia ja luovempia, löydämme myös helpommin luovia, vaihtoehtoisia ideoita ja toimimisvaihtoehtoja, mikä lisää omaa ja ympäristömme hyvinvointia ja tuottaa myönteisen kierteen

Iloisia ja huvittavia hetkiä yrittäjyyskasvatuksen merkeissä vyöryy mieleeni. Parasta on muistella niitä ystävien kanssa. Ystäväni ja opettajakollegani Anne Kauppilan kanssa olemme päässeet reissaamaan yrittäjyyskasvatuksen merkeissä eri puolilla Eurooppaa. Nyt kesällä 2022 muistelimme nauraen hetkiä reissuistamme. Yksi yli muiden oli uiminen. Etsimme aina paikan, jossa voisimme mennä uimaan. Isot naurut saa The Company of the Year – kilpailumatka, Sveitsi, Interlaken. Kun saavuimme kisapaikkaan, niin jo ensimmäisen tunnin aikana etsimme paikallisen uimarannan ja heittäydyimme innolla Brienz-turkoosijärven veteen. Seuraavana vuorossa oli yhtä kirkasvetinen vuoristojärvi Thuni. Myöhemmin tutustuimme vielä paikalliseen uimahalliin, ja ihmettelimme, miten paljon ihmisiä voi olla yhdessä uima-altaassa. Tänä kesänä pääsimme nauttimaan uimisesta Koiteteen rannalla välillä sateessa ja välillä auringon paistaessa.

Positiivinen valo

Fredrickson huomauttaa, että asioiden näkeminen positiivisessa valossa on joka tilanteessa mahdollista. Jokainen asia tai tilanne on mahdollista tulkita monella tavalla.

Asioiden näkemiseen positiivisessa valossa tarvitaan näkökulman vaihtamisen taitoa. Positiivisuus riippuu siis ajattelusta ja näkökulmista – siitä miten tapahtumia ja tilanteista tulkitaan. Positiiviset tunteet kertovat siitä, että asiat ovat kunnossa. Elämämme sujuu. Olemme turvassa ja tyytyväisiä. Fredrickson tiivistää ajatuksen seuraavasti:

Ajattelusi paljastaa miten tulkitset nykyiset olosuhteesi – minkä merkityksen niille annat. Keskeinen tapa lisätä positiivisuuttasi on siis löytää positiivisia merkityksiä useammin päivittäisissä elämäntilanteissa

Barbara Fredrickson

Huvittavaa pomppimista

Mikä on minua huvittanut? No pomppiminen! Saa mitä haluat valmennussessiot herättävät toiveikkuutta tulevaan ja niihin sisältyy myös huvittavia hetkiä. Yhdessä tuemme toisiamme matkalla omiin tavoitteisiin ja päämääriin.

Saa mitä haluat – valmennuksissa Ilkka Koppelomäki on tarkkana energioistamme. Hän muistuttaa, että juomme riittävästi vettä, sillä yleisin syy ihmisten väsymykseen on nestehukka. Miksikö? No siksi, että mitä vähemmän kehossasi on vettä, sitä vähemmän verenkierrossasi on happea. Veden juonnin lisäksi, valmennussessioissa välillä pysähdymme hakemaan lisää energiaa itsestämme. Ilkan ideoima erikoinen energian nostatus on pomppiminen. Hän kertoi, kuinka pomppiminen on yksi tehokkaimmista liikkumistavoista saada nopeasti energiaa. Pomppiminen tehostaa verenkiertoa, lievittää lihasjännitystä ja saa aivot vapauttamaan endorfiineja. Lisäksi pomppiminen auttaa meitä saamaan enemmän happea ja tehostaa aineenvaihduntaa. Eikä pelkkä pomppiminen riitä vaan tulee vielä hymyillä tai nauraa niin, että ”legot” eli hampaat näkyvät. Tähänkin löytyi hyvä tieteellinen perustelu: ”Aina kun kikatat tai naurat, aivoistasi vapautuu endorfiineja. Endorfiinit ovat kemikaaleja, jotka aiheuttavat hyvän olon tunnetta. Tunnet olosi virkeäksi ja piristyneeksi. Aika mahtavaa yhdistää nämä nopeasti energiaa tuovat toiminnot.

Miten voin pomppia?

Pomppiminen on tuonut minulle todellista haastetta. Miten oikein pomppia, kun näiden polvien kanssa en vielä pääse portaitakaan kunnolla ylös. Noloin vaihe valmennussession minulle on pomppiminen. Vääntäydyn urheasti penkistä ylös ja väännän suuni hymyyn. Mitä ihmettä? Pitäisi nauraa, niin että hampaat loistavat ja suupielet vetäytyvät korviin ja pomppia. Laskeudun varovasti hieman kyykyyn ja pääsen kuin pääsenkin takaisin ylös. Huomaan kynsieni jäljet tuolin selkänojassa, johon tukea hakiessa takerruin. Pomppimisen ideana oli saada kaikki liikkeelle. Minut se järkytti hereille, ravisteli rajusti.

Esteetön pomppiminen

Ravistelu synnytti hymyn huulille ja nauroin ääneen uudelle ajatukselle. Nyt on aika haasta Saa mitä haluat valmennuksen pomppiminen. Pyörittelen ajatusta haastaa Ilkka ja koko tiimi ideoimaan esteetön pomppiminen. Mitä on Esteetön Pomppiminen? En vielä tiedä – se on vasta tulossa. Kun mietin, miten pomppimisen voisi tehdä toisin Esteetön Pomppiminen oli ensimmäinen sana, joka tuli mieleeni. Jos en voin käyttää jalkoja, minulla on vielä kädet, pää, selkä, niskat, vatsa, sormet, varpaat jne. Huvittuneena muistelen sanojani miehelleni, kun hän mökillämme päivitteli hidasta liikkumistani portaissa. Sanoin hänelle, että nyt on varmaan aika opetalla uudestaan käsillä kävelemisen taito. Sitä taitoa en olekaan käyttänyt kymmeniin vuosiin.

Onnellisuuden portfolioon ilosta ja huvittuneisuudesta saan monta hauskaa kuvaa ja muistoa.

Usein istun kesämökkimme laiturilla rennosti ja kirjoittelen tai vaan olen. Pintaan nousee tunne – mielenrauhaa. Kuuntelen laineiden liplatusta ja katson pitkälle järvelle, jonka pinnan aurinko saa säteillään kimmeltämään kuin timantin. Siinä se on timanttini, niin iso, liikkuva ja muuttuva. Tunnen kiitollisuutta vai onko se onnellisuutta. Kiitollisuus on mielestäni niin suuri juttu, että päätän kirjoittaa siitä ihan oman artikkelin.

Onnellinen elämä on mielenrauha

Cicero